Liikun rajan yli hitaasti nopeasti.
Rajan, joka sisältää ymmärryksen, viestinnän.
Rajalla epäröin hetken ja palaan takaisin
mukanani vain yksi kysymys, sekin looginen:
Miksi ymmärtäminen on oletusarvo?
Olen surullinen aivojeni rajallisesta kapasiteetista, sillä ymmärryksen rajan ylittäminen on niille ilmiselvä stressi. Mikseivät ne voi luopua ymmärryksen vaatimuksesta ja ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse ymmärtää, jos ymmärtää kaiken vain antaa olla.
Olla.
Ymmärrys on kahleemme loogisuutemme vankilassa. Ja kuka nyt vapautta haluaisi!
Liikun rajan yli hitaasti nopeasti,
haluan laajentaa vapautta tulkintaan.
Tulkintaa. Olla. Tulkintaa.
Kuka nyt vapautta haluaisi!
Ja ulkona lentää varis.